
Minä olen museo kor. Salmivaara & Hoisko
Koreografina Hoisko viime vuosina tutkinut arkea ja arjen kinesteettisiä
ilmiöitä. Häntä kiinnostavat ropografian tavoin päivittäisen elämän rutiinit, pienet,
triviaalit ja jopa merkityksettömältä tuntuvat jokapäiväiset keholliset
kokemukset. Työn keskiöön on noussut arjen arvokkuus ja runollisuus. Hoisko haluaa ajatella,
että elämyksiä ei tarvitse välttämättä haluta toisaalta, vaan voimme tyydyttyä
omasta arjestamme.
Ropografia on näkynyt hänen töissään arjen objektien kanssa työskentelynä sekä esitystilallisina ratkaisuina, joihin kuuluu mm. asuntovaunun tai keittiön toimiminen näyttämönä.